Osmo Soininvaara

Tervetuolloa keskustelemaan!

Osmo Soininvaara — Sun, 02 Nov 2008 08:19:16 +0000

Lopetan tämän Uuden Suomen blogini päivittämisen, koska aikaa ei liikene kahden blogin ylläpitoon. Keskustelu jatkuu henkilökohtaisella blogillani osoitteessa

http://www.soininvaara.fi

Tervetuloa sinne jatkamaan keskustelua. Blogillani on yli 15 000 käyntiä viikossa, Kirjassaan Mikä vasemmistoa vaivaa Tommi Uschanov luonnehtii blogiani näin:

”Osmo Soininvaaran blogi on melkeinpä ainoa paikka koko verkossa, missä voi säännöllisesti käydä Suomen kielellä suhteellisen korkeatasoista keskustelua aidosti merkityksellisistä asioista.”

Puutarhakaupunkikeskustelun loppusaldo

Osmo Soininvaara — Sun, 02 Nov 2008 08:03:37 +0000

Ennen vaaleja käytiin räväkkää keskustelua pääministerin Vanhasen puutarhakaupunkivisioista. Julkisuudessa Janne Vapaavuori ja minä profiloiduimme näkyvimmin poliitikkojen piiristä Vanhasen mallin kritisoijiksi. Helsingin kunnallisvaaleissa Janne ja minä saimme kaksistaan yhteensä 16256 ääntä ja Suomen keskusta 11833 ääntä.

Tuhannet kiitokset!

Osmo Soininvaara — Mon, 27 Oct 2008 12:57:34 +0000

Yli kahdeksat tuhannet kiitokset vaaleissa saamastani tuesta. Tällainen äänimäärä velvoittaa!

Ketä äänestäisin?

Osmo Soininvaara — Sun, 26 Oct 2008 09:52:42 +0000

Niin moni on pyytänyt minulta äänestysohjeita, että annan ne nyt julkisesti kaikille.

Espoo

16 Sirpa Hertell, pääsihteeri ja kaupunginvaltuutettu. Sirpa on vetänyt Espoossa tervejärkistä ja kiihkotonta linjaa.

99 Ari Väisänen. Projektipäällikkö. Väiski oli eduskunta-avustajani ja on muutoinkin espoolaisista ehdokkaista eniten “soininvaaralainen”.

41 Matti Kuronen. Diplomi-insinööri. Raimo Inkisen jääminen pois valtuustosta oli ikävä asia Espoon vihreille. Matti Kuronen on hyvä paikkaamaan hänen jättämäänsä aukkoa.

Vantaa

563 Petteri Niskanen. Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja. Petteri on mielestäni Vantaan vihreiden tärkein linjanvetäjä, jolla on terveitä näkemyksiä myös koko metropolin kehittämisestä.

543 Leena Korhonen. Olen tutustunut Lennuun Uudenmaanliiton valtuustossa. Hänellä on maantieteilijänä terveet näkemykset maankäytön kehittämisestä. Työkokemukset hänellä on diakoniasta sosiaalipuolen alalta, joten sydänkin on paikallaan.

Helsinki

Jos jostain syystä ei halua äänestää minua, niin mieltäni ilahduttaisi, jos äänestäisitte jotain seuraavista.

156 Jessica Karhu, dipl. ins. Osoittaa arvonantoa vihreiden sisällä, että Jessica on istutettu tärkeällä joukkoliikennelautakunnan puheenjohtajanpaikalle. Vihreitä insinöörejä.

170 Minerva Krohn, lääkäri. Minerva uskaltaa tehdä päätöksiä ja sanoa myös ei niille, jotka pyytävät kohtuuttomia etuja itselleen.

176, Tapio Laakso. Sain vaalikoneesta Tapion itseni jälkeen kakkostilalle selvällä erolla kolmoseen. Tapion lahjakkuuteen on moni kiinnittänyt huomiota vihreissä, ja nuoruuskin näyttää menevän ohi iän mukana. Moni ehkä vierastaa joitakin Tapion radikaaleja tempauksia, mutta ne ovat kyllä ihan lällyjä siihen verrattuna, mitä itse tein hänen ikäisenään.

179 Otto lehtipuu, VR:n ympäristöpäällikkö oli eristyisavustajani ministerikautena. Oton kaltaiset poliitikot eivät jostain syystä saa niin paljon ääniä kuin ansaitsisivat. Valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana Otto on ollut vihreän valtuustoryhmän keskeisin linjanvetäjä.

185 Elina Moisio, valtiotieteen maisteri, kaupunginhallituksen jäsen. Ymmärtää ja arvostaa myös markkinatalouden toimintaa, mikä on suuri etu kunnallispolitiikan oivaltamisessa.

210 Mari Puoskari, dipl. ins. Mari on ollut tämän vaalikauden vaativassa kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Hyvinkää

30 Morero, Micaela, FM, biologian opettaja. Pohjois-Karjalan lahja Hyvinkäälle, joka hyvinkääläisten kannattaisi ottaa vast5aan jo näissä vaaleissa.

Vaaliohjelmani 1.1

Osmo Soininvaara — Sun, 26 Oct 2008 08:34:37 +0000

Lupaukseni mukaisesti sain vaaliohjelmani valmiiksi muutaman tunnin ennen vaaleja (Tänne Uuden Suomen puolelle tosin päivitin sen vasta nyt klo 10:30)

Koska tämä Uuden Suomen blogini päättyy kunnallisvaaleihin, kutsun kaikki jatkamaan keskustelua omilla sivuillani osoitteessa http://www.soininvaara.fi/
Jos tulen valituksi valtuustoon, tarkoitukseni on jatkaa ”Vaaliohjelmani” sivuston ylläpitämistä otsikolla ”Mitä tehdä Helsingille”. Ehkä joskus kirjoitan sen pohjalta kirjan.

Helsingin kehittäminen on minulle suuri intohimo.

Vaaliohjelmani 1.0

Osmo Soininvaara — Wed, 22 Oct 2008 13:41:12 +0000

Kaiken kiireen keskellä olen yrittänyt väsätä henkilökohtaista vaaliohjelmaani. Se ei valmis. Minulla on kunnianhimoinen tavoite saada se valmiiksi sunnuntaiaamuun klo 9 mennessä. onneksi normaaliaikaan siirtyminen antaa tunnin pelivaraa.Käykää kuitenkin jo katsomassa. Sivulle pääsee napauttamalla sivustonoikealla puolella olevassa palkissa kohtaa Vaaliohjelmani, tai sitten napauttamalla tästä.

Onko esitystapa hyvä, ja mitä aiheita haluaisitte siellä käsiteltävän?

Asuntorakentaminen ei saa pysähtyä

Osmo Soininvaara — Sun, 19 Oct 2008 21:47:24 +0000

Asuntojen kysyntä on lopahtanut nopeasti, mikä on saanut rakennusliikkeet huputtamaan jo aloitettuja työmaita. Tässä yhteiskunnan pitäisi puuttua peliin ja rakennuttaa asunnot omalla riskillään, vaikka vähän maan arvosta tinkien. Tähän on kaksi perustetta:

Ihmiset tuskin lopettavat asumista, syntyvyys jatkuu kasvukeskuksissa korkeana eikä muutto kaupunkeihin myöskään näytä tyrehtyvän. Asuntoja tullaan siis tulevaisuudessakin tarvitsemaan lisää. Nyt kun syntyy vapaata kapasiteettia, tilaisuutta ei saa päästää käsistä. Helsinki on ymmärtääkseni muuttanut joitakin omistusasuntoprojekteja osaomistustaloiksi, jotka muuttuvat omistusasunnoiksi aikaa myöten - tai kaupunki lunastaa ne itselleen.

Rakentamista ei saa päästää hidastumaan myöskään siksi, että jos kapasiteettia jää tyhjilleen, sitä myös menetetään; rakennusmiehet siirtyvät muihin duuneihin tai ajautuvat pitkäaikaistyöttömyyden noidankehään.

Autot ja pysäköiminen kaupungeissa

Osmo Soininvaara — Tue, 14 Oct 2008 05:37:54 +0000

Suomessa on noin kaksi miljoonaa autoa. Pysäköintipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kahden miljoonan auton parkkiin tarvittaisiin 60 neliökilometrin alue. Tämä on vain 0,16 promillea Suomen pinta-alasta. Maalle autoille riittää tilaa, mutta kaupungeissa tulee ahdasta. Helsingin 200 000 autoa veisivät maanpäällisille parkkialueille sijoitettuna kuusi neliökilometriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitettaisiin ykkösen tehokkuudella asunnoiksi, asuntoja saataisiin 180 000 hengelle.
Pysäköinti vaikeuttaa suuresti viihtyisien asuinalueiden muodostamista. Esimerkiksi Viikissä pysäköintiin on käytetty paljon enemmän tilaa kuin lasten leikkipaikkoihin. Koko alue näyttää autojen varastointipaikalta. Viikissä päätettiin kustannusten säästämiseksi toteuttaa pysäköinti maantasoisena, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköinti olisi järjestetty toisin, olisi voitu kaavoittaa enemmän taloja. Kenties niiden rakennusoikeudet myymällä olisi voitu rahoittaa maanalainen pysäköinti?

Viikkiläinen pihapiiri (klikkaa suuremmaksi)

Kaupan suuryksiköiden soisi olevan kaupunkien keskustoissa, mutta sen hintana usein koko keskustaa hallitsee Prisman parkkipaikka. Kaiken kotoisuuden nämä pysäköintikentät tuhoavat.
Pysäköintiin on käytettävä riittävästi rahaa, jotta pysäköintipaikat eivät tuhoaisi yhdyskuntia. Missä maasta on niukkuutta, pysäköinti on toteutettava maan alla tai vaikkapa markettien katoilla.
Bussillakaan ei pääse ihan oven eteen. Miksi autojen säilytysalueiden on oltava keskellä asutuksen seassa? Jos jotain kannettavaa on, autolla voisi ajaa oven eteen, mutta ei sitä tarvitse siihen jättää. Ihmettelen edelleen Viikin kaavoitusta.
Kaupunkien keskustoissa pysäköinnin järjestäminen on kallista. Jos se järjestetään maan pinnalla, haaskataan kallista maata ja jos se järjestetään maan alla tai laitoksissa, paikan rakentaminen maksaa. Vaikka maanpäällinen pysäköintikenttä ei vaadi kuin asfaltin vetämisen, se on usein kallein tapa järjestää pysäköinti, koska menetetään kallista maata. Minä kannatan torin alle louhittavia halleja,kunhan ne perivät kustannuksensa pysäköintimaksuina.

Klaukkalan keskustaa (klikkaa suuremmaksi)

Jos jokin on kallista valmistaa, sitä ei pidä jakaa ilmaiseksi, koska silloin sen kysyntä on liian suurta. Asukaspysäköinti maksaa Helsingissä 36 euroa vuodessa eli kymmenen senttiä päivältä. Asukaspysäköintipaikkoja on “myyty” yli 30 000, mutta niitä on vain runsaan 19 000. Siksi paikkaa ei tahdo löytyä. Jos asukaspysäköintitunnus maksaisi enemmän, vaikkapa kymmenkertaisesti, niitä olisi ostettu vähemmän ja paikka löytyisi helpommin.
J ätkäsaaren tulevalle asuinalueille rakennettavat pysäköintipaikat maksavat 30 000 - 50 000 euroa kappale. Pysäköintinormiksi on suunniteltu lähiöille tyypillistä yhtä paikkaa 115 asuinneliötä kohden. Jos nämä myydään kytkykaupalla asunnon yhteydessä, asuntojen hinta nousee pysäköinnin ansiosta yli 300 eurolla neliöltä. Jos paikat sen jälkeen jaetaan käytännössä ilmaiseksi, on helppo ennustaa, että paikoista tulee pulaa.
Jos pysäköinti sen sijaan järjestetään irrallisessa, omakustanteisessa yhtiössä, joka perii kustannuksia vastaavat pysäköintimaksut (250euroa/kk) on helppo ennustaa, että pysäköintipaikkoja tarvitaan suunniteltua vähemmän.
Kaupunkilaisen olisi järkevintä käyttää CityCarClubin yhteiskäyttöautoa, koska siinä säästetään pysäköintitilaa. Kun tila on ilmaista, yhteiskäyttö ei kannata. Jos pysäköintipaikasta joutuisi maksamaan 250 euroa/kk, moni siirtyisi auton yhteiskäyttöön, koska pelkällä pysäköintimaksulla ajaisi rutkasti.

Kotitalousvähennys syrjii kerrostaloissa asuvia

Osmo Soininvaara — Mon, 13 Oct 2008 06:14:08 +0000

Hallitus on nostanut kotitalousvähennyksen määrän 6000 euroon pariskunnalta ja poistanut rajoitukset, kuinka paljon tästä saa käyttää remontteihin. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta laki on tässä muodossaan räikeästi kerrostaloissa asuvia syrjivä. Omakotiasukas (jos talo ei ole asunto-osakeyhtiön kautta vaan suoraan omistettu) saa vähentää putkiremontin kustannukset, mutta kerrostaloasukas ei saa.Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tätä syrjintää perustellaan. Lakiteknisesti ei olisi mitään vaikeutta ulottaa remonttikulujen kotitalousvähennys kerrostaloissa asuviin.

Autot ja katutila

Osmo Soininvaara — Mon, 13 Oct 2008 06:13:43 +0000

Harva asia herättää niin vahvoja tunteita kuin suhtautuminen autoihin ja liikenteeseen kaupungissa. Jos mielipidetiedusteluissa kysyy jotain asiaa, saa haluamansa tuloksen vähän sanamuotoa muuttamalla. Mutta jos kysyy suhtautumisesta autoihin, jakauma on kysymyksestä riippuen sama: selvä enemmistö helsinkiläisistä on autoja vastaan kaikessa ja yhtä määrätietoinen vähemmistö kannattaa autoilijoiden etuja kaikessa. Tässä mustavalkoisuudessa on se vika, ettei hyviä kompromisseja voida saada aikaan.
Olen valinnut puoleni tässä asiassa jo 40 vuotta sitten liittyessäni Enemmistö ry:hyn. Yritän lyhyellä kirjoitussarjalla silti miettiä, miten autot saataisiin sovitetuksi kaupunkielämään pienimmin mahdollisin vaurioin.
Aloitetaan katutilasta.
Sata vuotta sitten kaupunkien kadut olivat kohtaamispaikkoja, ikään kuin pitkän muotoisia toreja. Nyt autot ovat ajaneet ihmiset kapeille jalkakäytäville. Melu ja liikenne ovat tuhonneet katutilan.
Miksi kaikkien katujen on oltava varattu autoille? Eikö ruutukaavassa joka toinen voisi olla pihakatu, jossa saa kyllä ajaa ovelle, mutta läpiajo on kielletty, nopeusajoitus 20 km/h ja auton on väistettävä vaikkapa palloa pelaavia pikkupoikia. Ihmiset kulkisivat pihakatuja pitkin ja autot autokatuja pitkin molemmat toisiaan häiritsemättä.
Tällaista katutilan jäsentelyä näkee paljon Keski-Euroopassa ja Helsingissäkin sitä joskus yritettiin, mutta rohkeus loppui. Kaikki kadut halusivat pihakaduiksi ja kun kaikista ei voinut sellaista tehdä, tasapuolisuuden nimissä ei tehty yhdestäkään.